Tuetaan yhdessä -hankkeessa julkaistua
Alaviippola, A. 2019. ”Erilaisuus tuoda sellaiseksi luontevaksi suhtautumistavaksi”: Etnografinen tutkimus alkuopetusluokan toimintakulttuurin rakentumisesta inklusiivisissa käytänteissä. Pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto.
Hoang, N., Holopainen, L., & Siekkinen, M. 2018. Children’s classroom engagement and disaffection in Vietnamese kindergartens. Educational Psychology, 39(2), 193-208.
Hoang, N., Holopainen, L., & Siekkinen, M. 2018. Classroom Quality Profiles and Associations with Children’s Classroom Engagement in Vietnamese Kindergartens. Learning Environments Research, 22(2), 93–208.
Hoang, N., Holopainen, L., & Siekkinen, M. 2018. Quality of Teacher-Child Interactions and its Relations to Children’s Classroom Engagement and Disaffection in Vietnamese Kindergartens. International Journal of Early Years Education, 26(4), 387-402.
Holopainen, L. 2020. Special Educational Needs and Disabilities. In W. J. Jacob (Ed.) Higher Education. Bloomsbury Education and Childhood Studies.
Hyyryläinen, M. 2018. Oppilaiden kokemuksia yhteisopetusluokassa opiskelusta. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto.
Häger, J. 2020. Special- och klasslärarestunerandes rollfördelning och modellanvändning i samundervisning. En kvalitativ studie om samundervisningsinslag under praktik. Magisteravhandling. Åbo Akademi.
Isotupa, A. & Hurri, E. 2018. Tutkimus kahden luokanopettajan yhteisopettajuudesta. Opetustyöntutkimusseminaari (pro seminaarit). Turun yliopisto.
Isotupa, A. & Mykkänen, A. 2020. ”Oppilaat yksilöinä, opettajat tiimeinä” Yhteisopettajuus inkluusion keinona. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto.
Juurinen, J. 2019. POSITIIVISTA PEDAGOGIIKKAA ALKUOPETUKSEN LUOKASSA. Etnografinen tutkimus pedagogisesta oppimisympäristöstä. Pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto.
Järviö, J. 2019. Yhteisopetus opettajan työmuotona – mitä, miten ja miksi? Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto.
Kaski, L. & Sarajärvi, R-M. 2020. Yläkoululaisten näkemyksiä oppimisen tuesta. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto.
Kauppi, S. Muukkonen, H. Suorsa, T. & Takala, M. 2020. “Though I still miss human contact” – Paradoxes in learning interaction and multidisciplinary collaboration virtually. British Journal of Educational Technology.
Kavanterä, L. & Luodes, J. 2018. Samanaikaisopettajuus kokemuksia ja käytänteitä opettajien kertomana. Opetustyöntutkimusseminaari (pro seminaarit). Turun yliopisto.
Keränen, J. 2018. Lastentarhanopettajien kokemuksia varhaiserityisopettajien konsultatiivisesta tuesta. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto.
Kinnunen, A. K. 2018. Askeleen lähempänä toimivaa inkluusiota -yhteisopettajien spontaani vuorovaikutus inklusiivisen pedagogiikan saavuttamisessa. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto.
Kontio, A. & Lyyra, E-M. 2019. Luokanopettajien käsityksiä yhteisopetuksesta. Pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto.
Kudjoi, J. 2019. Alakoulun luokanopettajien käsityksiä yhteisopetuksen mahdollisuuksista. Pro gradu –-tutkielma. Oulun yliopisto.
Kuukasjärvi, H. 2018. Inklusiivinen yhteisopetus oppilaiden ja vanhempien kokemana. Pro gradu –tutkielma. Oulun yliopisto.
Kyrö-Ämmälä, O. & Lakkala, S. 2018. Inklusiivisen luokan vuorovaikutussuhteet. eErika: Erityispedagogista tutkimusta ja koulutuksen arviointia, 2, s. 30-36.
Laari, A., Lakkala, S. & Uusiautti, S. 2019. “For the whole grade’s common good and based on the student’s own current situation.” Differentiated teaching and the choice of methods among Finnish teachers. Early Child Development and Care, 1-14.
Lakkala, S., Juškevičienė, A., Česnavičienė, J., Poteliūnienė, S., Ustilaitė, S. & Uusiautti, S. 2019. Implementing Inclusive Education in Lithuania: What are the main Challenges according to Teachers’ Experiences? Acta Paedagogica Vilnensia, 43, 37-56.
Lakkala, S., Takala, M., Miettunen, H., Kyrö-Ämmälä, O., Sarivaara, E. & Kielinen, M. 2019: Steps Towards And Challenges Of Inclusive Education In Northern Finland. In book M. C. Beaton, D. B. Hirshberg, G. R. Maxwell, & J. Spratt (Eds.) Including the North: a Comparative Study of the Policies on Inclusion and Equity in the Circumpolar North.
Lakkala, S., Turunen, T., Laitinen, M. & Kauppi, A. 2019. Koulun mahdollisuudet lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin vahvistajana – opettajat ja koulukuraattorit hyvinvointityön tarpeen tunnistajina ja koordinoijina. Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja, 50 (1), 47-59.
Lantela, L. & Lakkala, S. 2020. The role of comprehensive schools in supporting the well-being of Northern-Finnish young people as perceived by the young people, parents and carers. Education in the North, Special Issue, Participation, diversity, involvement and engagement in local and global contexts, 27(1), 125-140.
Lappalainen, K., Waltzer, K., & Hotulainen, R. 2020. Special education needs and disabilities. In K. Tilleczek (Ed.) Youth education. Bloomsbury Education and Childhood Studies.
Lempinen, L & Prauda Rydgren, R. 2018. ”Samanaikaisopettajuus osana ammatillista kasvua – opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia Turun normaalikoulusta”. Opetustyöntutkimusseminaari (pro seminaarit). Turun yliopisto.
Luukkonen, N. 2020. Differentiering och samundervisning – lärarstuderandes upplevelser och tankar kring differentiering i matematik genom samundervisning. Magisteravhandling. Åbo Akademi.
Mäenpää, S. & Mäkinen, V. 2018. Samanaikaisopettajuuden solmukohtia. Opetustyöntutkimusseminaari (pro seminaarit). Turun yliopisto.
Männistö, A & Kerminen, E. 2018. Yhteisopettajuus kahden erityisluokanopettajan kokemana. Opetustyöntutkimusseminaari (pro seminaarit). Turun yliopisto.
Nylund, M. 2019. ”Sehän onnistuu, kun asenne on oikein.” Erityisopettajaopiskelijoiden kokemuksia harjoitteluiden yhteisopetuksesta. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto.
Ossi, E., Lundén, H. & Lappalainen, E. 2018. Aineenopettajien näkemyksiä yhteisopettajuudesta. Opetustyöntutkimusseminaari (pro seminaarit). Turun yliopisto.
Piipari, M & Tarkki, M. 2018. Alakoulun aarreaitta uuden opettajuuden ja opetuskulttuurin ilmentymänä. Opetustyöntutkimusseminaari (pro seminaarit). Turun yliopisto.
Pohjavirta, E. 2019. Samundervisning i samband med en praktikperiod: Lärares och lärarstuderandes kunskaper och upplevelser. Magisteravhandling. Åbo Akademi.
Remsu, J. 2019. Oppilaiden näkemyksiä yhteisopettajuudesta. Pro gradu –tutkielma. Oulun yliopisto.
Roine, T. 2019. Yläkoululaisten vahvuuksien arviointi ja tukeminen erityisopettajaopiskelijoiden opetusharjoittelussa. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto.
Rytioja, M., Lappalainen, K., & Savolainen, H. 2019. Behavioural and emotional strengths of sociometrically popular, rejected, controversial, neglected, and average children. European Journal of Special Needs Education, 34(5), 557-571.
Silvennoinen, T., Äikäs, A., & Sointu, E. 2020. Opetusharjoittelu erityisopettajaksi kasvun vahvistajana (s. 111-123). Teoksessa O.-P. Salo (toim.) Teoriaa ja työkaluja ohjatun harjoittelun kehittämiseen.
Sirkko, R., Takala, M., & Muukkonen, H. 2020. Yksin opettamisesta yhdessä opettamiseen: Onnistunut yhteisopettajuus inkluusion tukena. Kasvatus & Aika, 14(1), 26–43.
Sirkko, R., Takala, M. & Wickman, K. 2018. Co-Teaching in Northern Rural Finnish Schools. Education in the North, 25(1-2), 217-237.
Takala, M., Äikäs, A. & Lakkala S. (toim.) 2020. Mahdoton inkluusio? Tunnista haasteet ja mahdollisuudet. PS-kustannus. Lisätiedot kirjasta.
Takala, M. & Wickman, K. 2019. Collaborative Case-Based Virtual Learning in Higher Education: Consultation Case in Special Education. Journal of Digital Learning in Teacher Education.
Vuori, S. 2020. Erityisopettajaopiskelijoiden kokemukset vahvuuslähtöisistä arvioinneista ja vahvuusperustaisesta opetuksesta osana ohjattua opetusharjoittelua. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto.
Vuorinen K., Erikivi A. & Uusitalo-Malmivaara L. 2019. A character strength intervention in 11 inclusive Finnish classrooms to promote social participation of students with special educational needs. Journal of Research in Special Educational Needs Volume 19, 1/2019 45–57.
Vuorinen, K., Hietajärvi, L., & Uusitalo, L. 2020. Students’ usage of strengths and general happiness are connected via school-related factors. Scandinavian Journal of Educational Research, 1-13.
Vuorinen, S. & Hunnakko, E. 2019.“Siinä on saman tasosta porukkaa, niin se varmasti motivoi lapsiaki.” Luokanopettajien kokemuksia opetuksen toteuttamisesta lukemaan opettamisen ryhmissä. Pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto.
Äikäs, A., Mönkkönen, K., Issakainen, M. Kekoni, T., Karkkola, P., & Kasanen, K. 2020. Moniammatillinen opiskelu verkossa yliopisto-opiskelijoiden kokemana. Aikuiskasvatus 40 (2), 126-140.
Positiivinen pedagogiikka – Positiv pedagogik – Positive pedagogy
Kirjallisuutta – Litteratur – Literature:
Leskisenoja, E. 2017. Positiivisen pedagogiikan työkalupakki. PS-kustannus.
Leskisenoja, E. 2019. Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa. PS-kustannus.
Leskisenoja, E. & Sandberg, E. 2019. Positiivinen pedagogiikka ja nuorten hyvinvointi. PS-kustannus.
Seligman, M. E. P. 2011. Flourish: A visionary new understanding of happiness and well-being. New York: Simon and Schuster.
Sointu, E., Savolainen, H., Lappalainen, K., Kuorelahti, M., Hotulainen, R., Närhi, V., Lambert M. C. & Epstein, M.H. 2018. Käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksien arviointiväline. PS-Kustannus.
Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.) 2015. Positiivisen psykologian voima. PS-Kustannus.
Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K. 2017. Huomaa hyvä! Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa. PS-kustannus. Saatavilla myös Huomaa hyvä! –toimintakortit ja Huomaa hyvä! Vahvuusvariksen bongausopas.
Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K. 2018. Se det goda! Så hjälper du barn och unga att hitta sina styrkor. PS-kustannus.
Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K. 2018. Se det goda! -aktivitetskorten. PS-kustannus.
Artikkeleita – Artiklar – Articles:
Lappalainen, K., Savolainen, H., Sointu, ET & Epstein, MH. 2014. Cross-informant agreement and stability of the strengths and difficulties questionnaire among Finnish mainstream and special education students. International Journal of School & Educational Psychology 2: 24-34.
Pursiainen, J. 2018. ”Kumpi oli positiivine? Hyvä vai huono?” Vahvuuslähtöisen ja oppilaan sosioemotionaalista kompetenssia tukevan mallin luominen kouluyhteisöön. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology, no 122.
Seligman, M.E.P. & Csíkszentmihályi, M. 2000. Positive psychology: An introduction. American Psychologist 55, 5–14.
Seligman, M.E.P., Ernst R. M., Gillham J., Reivich K. & Linkins M. 2009. Positive education: positive psychology and classroom interventions. Oxford Review of Education Vol. 35, No. 3, 293–311.
Sointu, E.T., Savolainen, H., Lappalainen K. & Lambert M. C. 2017. Longitudinal associations of student-teacher relationships and behavioural and emotional strengths on academic achievement. Educational Psychology 2017; 37 4: 457-467.
Yhteisopettajuus ja pedagoginen konsultaatio – Samundervisnig och konsultering – Co-teaching and pedagogical counseling
Kirjallisuutta – Litteratur – Literature:
Beaton, Mhairi C.; Hirshberg, Diane B.; Maxwell, Gregor R. & Spratt, Jennifer (toim.). 2019. Including the North: a Comparative Study of the Policies on Inclusion and Equity in the Circumpolar North. Lapin yliopisto.
Hallamaa, J. 2017. Yhdessä toimimisen etiikka. Gaudeamus.
Malinen, O-P. & Palmu, I. (toim.) 2017. Tavoitteena yhteisopettajuus – Näkökulmia ja toimintamalleja onnistuneeseen yhdessä opettamiseen. Niilo Mäki Instituutti.
Saloviita, T. 2016. Samanaikaisopetus. Tuntisuunnitelmia ja työtapoja. PS-Kustannus.
Pulkkinen, J. & Rytivaara, A. 2015. Yhteisopetuksen käsikirja.
Uusitalo-Malmivaara, L. 2016. Erityisyys ja tulevaisuuden opettajuus teoksessa Cantell, H. & Kallioniemi, A. (toim.) Kansankynttilä keinulaudalla. Jyväskylä: PS-kustannus. 25-51.
Villa, R., Thousand, J. & Nevin, A. 2013. A Guide to Co-Teaching: New Lessons and Strategies to Facilitate Student Learning (3rd Edition). Thousand Oaks, California: Corwin Press.
Artikkeleita – Artiklar – Articles:
Algozzine, B. & Anderson, K. M. 2007. Tips for Teaching: Differentiating Instruction to Include All Students. Preventing School Failure: Alternative Education for Children and Youth, 51:3, 49-54.
Fluijt, D., Bakker, C. & Struyf, E. 2016. Team-reflection: the missing link in co-teaching teams, European Journal of Special Needs Education, 31:2, 187-201.
Friend, M., Cook, L., Hurley-Chamberlain, D. & Shamberger, C. 2010. Co-teaching: An illustration of the complexity of collaboration in special education. Journal of Educational and Psychological Consultation, 20, 9-27.
Ketovuori, H. & Pihlaja, P. 2016. Inklusiivinen koulutuspolitiikka erityispedagogisin silmin. Teoksessa Silvennonen, H., Kalalahti, M. & Varjo J. Koulutuksen tasa-arvon muuttuvat merkitykset. Koulutussosiologian vuosikirja 159-182.
Pihlaja, P. & Neitola, M. 2017. Varhaiserityiskasvatus muuttuvassa varhaiskasvatuksen kentässä Julkaisussa Kasvatus & Aika 11(3) 2017, 70–91.
Rindermann, H., Kohler, J. & Meisenberg, G. 2007. Quality of Instruction Improved by Evaluation and Consultation of Instructors. International Journal for Academic Development, 12(2), 73–85.
Rytivaara, A. 2012. Towards inclusion – teacher learning in co-teaching. University of Jyväskylä. Academic dissertation. Jyväskylä Studies on Education, Psychology and Social Research, 453.
Scruggs, T.E. & Mastopieri, M.A. 2017. Making inclusion work with co-teaching. Teaching Exceptional Children,49/4, 284-293.
Shin, M., Lee, H. & McKenna, J.W. 2016. Special education and general education preservice teachers’ co-teaching experiences: a comparative synthesis of qualitative research. International Journal of Inclusive Education, 20/1, 91-107.
Strogilos, V. & Stefanidis, A. 2015. Contextual antecedents of co-teaching efficacy: Their influence on students with disabilities’ learning progress, social participation and behaviour improvement. Teaching and Teacher Education, 47, 218–229.
Sundqvist, C. & Lönnqvist, E. 2016. Samundervisning som inkluderande arbetssätt i skolan – Fördelar och nackdelar för elever. Nordic Studies in Education01 / 2016 (Volum 36).
Sundqvist, C. & Ström, K. 2015. Special education teachers as consultants: Perspectives of Finnish teachers. Journal of Educational and Psychological Consultation, 25, 314-338.
Takala, M., Pirttimaa, R. & Törmänen, M. 2009. Inclusive special education: The role of special education teachers in Finland. British Journal of Special Education, 36(3), 162-172.
Takala, M. & Uusitalo-Malmivaara, L. 2012. A One-Year Study of the Development of Co-Teaching in Four Finnish Schools. European Journal of Special Needs Education, 27(3), 373–390.
Takala, M., Wickman,K., Uusitalo-Malmivaara, L. & Lundström, A. 2015. Becoming a special educator – Finnish and Swedish students’ views of their future profession. Education Inquiry, 6(1), 25-51.
Tutkimusta – Undersökning – Research:
Alila, S. 2014. ”Työnohjaus auttaa löytämään omia vahvuuksia ja … toimintakulttuurin luomisessa” : työnohjaus inklusiivisen opettajuuden tukena. Väitöskirja. Lapin yliopisto.
Lintuvuori, M. 2019. Perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelmän kehitys tilastojen ja normien kuvaamana. Väitöskirja. Helsingin yliopisto.
Ojala, T. 2017. Kun perusopetuksen oppilaat oireilevat psyykkisesti: opettajien kokemuksia. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.
MUUTA – Annat – More:
Kevyttiedettä 2: Inkluusiosta (tieteellinen osuus vähintään 28%)
Kevyttiedettä 1: Yhteisopetusta.
OPETTAJANKOULUTUSFOORUMIN SEMINAARI
Tuetaan yhdessä! 